Loading...

IL-TV: Statiiniaikakauden tilinpäätös: miljardimoka

4,041 views

Loading...

Loading...

Loading...

Rating is available when the video has been rented.
This feature is not available right now. Please try again later.
Published on Jun 8, 2015

IL-TV 11.5.2015 Suomi on satsannut julkisia varoja sydän- ja verisuonitautia ja sydänkuolemia ennaltaehkäiseviin statiinihoitoihin parinkymmenen viime vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa. Lääkkeitä on käyttänyt miljoona suomalaista. Lääkehoidon painopiste on siirtynyt yhä terveempiin ihmisiin ennaltaehkäisyn eli primaariprevention nimissä.

Jyväskyläläinen diplomi-insinööri Leino Utriainen on kerännyt Tilastokeskuksesta kuolemansyydataa vuodesta 1998 vuoteen 2013. Aineisto koostuu lääkäreiden potilaiden kuolintodistuksiin kirjaamista kuolinsyistä. Paperiteollisuuden johtotehtävissä työskennelleen Utriaisen tukena on ollut joukko lääketieteen tutkijoita ja sydäntautien erikoisalan asiantuntijoita.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot ovat ristiriidassa statiiniaikakaudelle johtaneiden lupausten kanssa. Valtiorahoittajalle luvattiin 90-luvun puolivälissä lääketeollisuuden omien tutkimusten pohjalta, että sepelvaltimokuolemat vähenevät statiinien ansiosta yli 40%, kokonaiskuolleisuus liki 30%. Haittavaikutuksiakaan ei pitänyt olla lainkaan.

Leino Utriasen keräämässä aineistossa kehitys on ollut päinvastainen. Sydänperäiset kuolemat ovat lisääntyneet statiinien aikakaudella 30-40 prosenttia.

Aorttaläppäkuolemien määrä on tuplaantunut statiinikaudella, samoin kuolemat sydänlihastulehduksiin. Hitaasti etenevään sepelvaltimotautiin kuoli vuonna 2013 noin tuhat ihmistä enemmän kuin statiiniaikakauden alkuvaiheessa 90-luvun lopussa. Yllättäviin verenpaineen heilahteluihin eli verenpainetauteihin kuoli puolestaan kolme kertaa suurempi joukko suomalaisia kuin vuonna 1998.

Utriaisen mukaan sydänperäisten kuolemien tilastot olisivat vielä nykyistäkin karummat, mikäli verisuonia avaavien pallolaajennusoperaatioiden määrä olisi kasvanut maltillisesti statiinien käyttöaikana. Pallolaajennusten tekeminen on kuitenkin kiihtynyt viisinkertaiseksi samaan aikaan, kun Suomi on satsannut sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevään lääkehoitoon. Vuonna 1995 tehtiin 1803 pallolaajennusta. Vuonna 2011 laajennusten lukumäärä oli kivunnut jo 8900 operaation vuosivauhtiin.

Pallolaajennusten määrälliseen kasvuun ovat vaikuttaneet lääkäreiden kokemuksen ja taitojen karttuminen sekä leikkausyksiköiden lisääntyminen.

Utriaisen mukaan arkipäivän vaikuttavuudesta kertovat tilastot todistavat, että statiinit ovat olleet Suomelta miljardimoka.

-Jokainen ymmärtää, että suunnan pitäisi olla täsmälleen päinvastainen, mikäli statiinit olisivat toimineet kuten etukäteen luvattiin.

Utriaisen mukaan Suomi on kustantanut katteettomia lupauksia.

- Näiden tilastotietojen valossa voi sanoa, että kustannusvaikuttavuus on kehno. Kiihkeimpään aikaan rahaa paloi 110 miljoonan euron vuosivauhtia. Kustannukset saatiin onneksi kuriin viitehintajärjestelmän ansiosta. Näitä kaikkein kalleimpia superstatiineja ei saanut enää sen jälkeen määrätä ensimmäisenä hoitovaihtoehtona, oli aloitettava halvemmilla.

Utriaisen mukaan laajamittaisen yhteiskunnallisen satsauksen alkuvaiheessa julkisuuteen nostettiin houkuttelevat tutkimukselliset lähtökohdat. Teollisuuden omien tutkimusten mukaan sepelvaltimokuolemat tulisivat vähenemään viidessä vuodessa 42 prosenttia ja kokonaiskuolemat 30 prosenttia. Vuonna 1995 Duodecim julisti, ettei statiineilla ole lainkaan haittavaikutuksia. Näistä asetelmista lähdettiin liikkeelle 90 -luvulla.

- Kyseessä on paitsi aito väestötason selvitys myös todellinen pitkäaikaistutkimus, jossa statiinien vaikutukset alkavat jo näkyä. Potilaskäyttövuosiahan näissä tilastoissa on mukana jo liki kahdeksan miljoonaa. Teollisuuden tutkimuksissa merkittävät vaikutukset eivät ennätä paljastua, koska tutkimusten kesto on vain muutaman vuoden.

Suomi oli etulinjassa tutkimassa lääkekehityksen voittokuluksi mainostettuja statiineja 90-luvulla. Urakkaa toteutettiin teollisuuden rahoituksella ja suomalaistutkijoiden toimesta. Samat tutkijat ovat toimineet myös asiantuntijoina sydän- ja verisuonitautien hoitoa ohjaavien Käypä hoito –suositusten laadinnassa. Suomessa on käytetty statiineja selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

- Kun sitoutumisen aste on näinkin syvä, niin on tietysti vaikea ottaa takapakkia ja ryhtyä objektiivisesti selvittämään tekemänsä työn todellisia seurauksia. Ja mikä vielä vaikeampaa, mahdollisesti myös kumota itse tuottamiaan totuuksia. Se saatta tehdä kipeää ja tuottaa häpeää, lataa Leino Utriainen.

Toimittaja: Tuula Malin
Kuvaaja: Harri Joensuu

Loading...

When autoplay is enabled, a suggested video will automatically play next.

Up next


to add this to Watch Later

Add to

Loading playlists...