<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?><transcript><text start="8.87" dur="3.6">Solut ovat eliöiden pienimpiä eläviä rakenneyksiköitä.</text><text start="13.8" dur="2.639">Soluissa on kolme yhteistä osaa</text><text start="16.439" dur="2.12">riippumatta siitä, millaisesta solusta on kysymys</text><text start="19.22" dur="5.78">Kaikilla soluilla on solukalvo, joka erottaa solun sisällön sen elinympäristöstä</text><text start="26.04" dur="2.96">solulimaa, joka on hyytelömäistä nestettä,</text><text start="29.4" dur="3.2">ja DNA:ta, joka on solun geneettistä materiaalia.</text><text start="35.2" dur="2.58">On kaksi erilaista solutyyppiä.</text><text start="39.48" dur="3.52">Ensinnäkin tumallisia eli eukaryoottisoluja</text><text start="43.1" dur="1.69">Niillä on runsaasti soluelimiä,</text><text start="44.79" dur="3.2">kuten tuma, sekä monia muitakin rakenteita</text><text start="49.2" dur="3.52">Tumalliset solut ovat kehittyneitä ja monimutkaisia.</text><text start="52.72" dur="2.68">Eläinten ja kasvien solut ovat esimerkkejä tumallisista soluista.</text><text start="57.31" dur="3.63">Toinen solutyyppi on tumaton eli prokaryoottisolu.</text><text start="60.94" dur="3.84">Niillä ei ole tumaa eikä kalvosta muodostuneita soluelimiä.</text><text start="64.78" dur="4.78">Niilläkin on DNA:ta, mutta se ei ole tumassa.</text><text start="69.98" dur="3.1">Prokaryootit eli tumattomat ovat yksisoluisia eliöitä.</text><text start="73.09" dur="3.44">kuten eri bakteerilajeja.</text><text start="80.28" dur="1.88">Mitä ovat soluelimet?</text><text start="82.7" dur="3.16">Soluelimellä viitataan pienoiselimeen.</text><text start="86.48" dur="5.22">Ne ovat erikoistuneet hoitamaan solussa jotain tiettyä tehtävää.</text><text start="92.86" dur="4.1">Tuma on solun komentokeskus.</text><text start="98.67" dur="3.9">Tumassa on DNA:ta, solun geneettistä materiaalia.</text><text start="103.18" dur="2.88">DNA määrää, mitä solussa tapahtuu,</text><text start="106.06" dur="2.1">ja miten asiat tapahtuvat.</text><text start="108.68" dur="5.259">Kromatiini on DNA:n muodostamaa rihmaa tumakotelon sisällä.</text><text start="116.38" dur="1.96">Kun solu on valmis jakautumaan,</text><text start="118.34" dur="4.16">DNA (kromatiini) tiivistyy sauvamaisiksi kromosomeiksi.</text><text start="126.9" dur="3.64">Tumassa on myös tumajyvänen.</text><text start="130.82" dur="3.8">Solun riboomien osat valmistuvat tumajyväsessä.</text><text start="136.36" dur="2.78">Kun ribosomin osat poistuvat tumasta,</text><text start="139.14" dur="2.74">ne ryhtyvät solulimassa työhön,</text><text start="141.88" dur="2.9">eli valmistamaan proteiineja.</text><text start="147.86" dur="4.04">Ribosomit ja muut soluelimet</text><text start="151.91" dur="3.85">kelluvat solulimassa, joka on nestemäistä ainesta.</text><text start="158" dur="3.7">Ribosomit voivat liikkua vapaasti solulimassa</text><text start="162.34" dur="5.74">tai ne voivat kiinnittyä solulimakalvoston (ER) pintaan.</text><text start="168.68" dur="2">Solussa on kahdenlaista solulimakalvostoa.</text><text start="170.68" dur="3.47">Karkean solulimakalvoston pinnassa on ribosomeja.</text><text start="174.15" dur="3.93">Sileän solulimakalvoston pinnassa ei ole koskaan ribosomeja.</text><text start="180.04" dur="2.5">Solulimakalvosto</text><text start="182.55" dur="3.78">kuljettaa solun sisällä aineita</text><text start="186.33" dur="3.21">kuten ribosomeissa valmistuneita proteiineja.</text><text start="192.1" dur="2">Proteiinit ja muut aineet</text><text start="194.1" dur="2.75">siirtyvät pois solulimakalvostosta</text><text start="196.85" dur="2.05">pienissä kalvorakkuloissa (vesikkeleissä)</text><text start="200.14" dur="3.66">ja kulkeutuvat Golgin laitteeseen,</text><text start="203.81" dur="1.66"> </text><text start="206.959" dur="4.051">Golgin laitteessa proteiineja muokataaan</text><text start="211.01" dur="2.2">muotoon, joka solulle sopii.</text><text start="215.87" dur="4.36">esimerkiksi laskostamalla niitä sopiviin muotoihin</text><text start="220.23" dur="3.32">tai lisäämällä niihin muita aineita,</text><text start="223.55" dur="1.2">kuten lipidejä</text><text start="225.7" dur="1.44">tai hiilihydraatteja.</text><text start="230.22" dur="4.08">Vakuolit ovat isoja kalvosäkkejä, joihin voidaan varastoida aineita.</text><text start="234.95" dur="4.2">Kasvisoluissa on iso keskusvakuoli, joka on vesivarasto.</text><text start="243.16" dur="1.98">Eläinsoluissa</text><text start="245.14" dur="3.04">on lysosomeja.</text><text start="248.7" dur="2.7">Lysosomit ovat jätteenkäsittelijöitä.</text><text start="251.4" dur="2.96">Ne käsittelevät hajonneita tai vaurioituneita solun osia.</text><text start="255.09" dur="4.35">Lysosomeissa on erilaisia hajottavia entsyymeitä.</text><text start="260.86" dur="4.04">Mitokondrio on solun voimalaitos.</text><text start="264.91" dur="1.8">Niitä on sekä kasvi- että eläinsoluissa.</text><text start="268.33" dur="3.26">Mitokondrioissa tapahtuu soluhengitys,</text><text start="271.59" dur="3.03">ja silloin muodostuu ATP-molekyylejä.</text><text start="274.62" dur="3.32">ATP:stä solu saa energiaa kaikkiin toimintoihinsa.</text><text start="279.96" dur="1.94">Jos solu tarvitsee enemmän energiaa,</text><text start="281.9" dur="1.84">sillä on enemmän mitokondrioita.</text><text start="286.229" dur="3.371">Solun muotoa tukee</text><text start="289.6" dur="1.8">solutukiranka.</text><text start="292.4" dur="3.3">Solutukirangassa on ohuita mikrosäikeitä,</text><text start="295.7" dur="1.76">jotka koostuvat proteiineista</text><text start="298.42" dur="4.02">ja paksumpia onttoja mikroputkia.</text><text start="305.18" dur="1.24">Jotkut eliöt,</text><text start="306.43" dur="4.03">kuten kasvit ovat autotrofeja.</text><text start="310.46" dur="2.48">eli ne voivat sitoa auringon valoenergiaa.</text><text start="316.26" dur="3.08">Niillä on soluissaan viherhiukkasia eli kloroplasteja.</text><text start="320.08" dur="3.48">Fotosynteesi tapahtuu viherhiukkasessa.</text><text start="323.57" dur="3.24">Viherhiukkasen väri johtuu</text><text start="326.81" dur="1.45">klorofyllistä eli lehtivihreästä.</text><text start="330.8" dur="4.03">Kasvisoluissa on solukalvon ulkopuolella myös soluseinä.</text><text start="334.83" dur="3.21">Se ylläpitää muotoa sekä tukee ja suojaa kasvisolua.</text><text start="339.26" dur="2.76">Eläinsoluissa ei ole soluseinää.</text><text start="343.8" dur="4">Soluissa on monia muitakin rakenteita. Osa niistä esiintyy vain tietyissä solutyypeissä.</text><text start="348.53" dur="1.47">Tässä muutamia esimerkkejä.</text><text start="350.1" dur="5.9">Esim. ihmisen hengitysteiden limakalvosoluissa on värekarvoja.</text><text start="356.46" dur="2.98">Ne ovat pieniä solukalvon ulokkeita,</text><text start="359.44" dur="2.06">jotka tekevät aaltomaista liikettä.</text><text start="361.88" dur="6.26">Tämän avulla voidaan poistaa hengitysilman mukana tulleita hiukkasia.</text><text start="372.009" dur="3.691">Joissakin soluissa on siimoja.</text><text start="375.8" dur="2.249">Esim. bakteerilla voi olla siima.</text><text start="378.049" dur="5.73">Siima tekee pyörivää liikettä, ja saa solun liikkumaan.</text><text start="384.56" dur="3.26">Ainoa ihmisen solutyyppi, jossa on siima</text><text start="387.82" dur="1.78">on siittiösolu.</text><text start="391.549" dur="1.92">Lopuksi yhteenveto</text><text start="394.34" dur="6.139">Tumalliset solut (eukaryootit) ovat eläin- ja kasvisoluja. Niillä on tuma ja kalvosta rakentuneita soluelimiä.</text><text start="402.54" dur="5.28">Tumattomat (prokaryootit) ovat yksisoluisia, eikä niissä ole varsinaisia soluelimiä.</text><text start="409.7" dur="5.16">Kaikissa soluissa on solukalvo, solulima ja perimäainesta, DNA:ta.</text><text start="416.799" dur="3.04">Vain kasvisoluissa on viherhiukkasia</text><text start="419.839" dur="3.32">sekä kasvi- että eläinsoluissa on mitokondrioita.</text></transcript>