Helsingin Kellomäelle Kustaa Vaasa perustaa kaupungin vuonna 1550, jonka oli tarkoitus kilpailla Hansa-kauppiaitten hallitseman Tallinnan kanssa. Kaupungin nimeksi vakiintuu Helsingefors ja se saa suojakseen Kuninkaankartanon, jonka kimppuun venäläiset hyökkäävät 1570-luvulla. Kartano rakennettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 1550-luvun alkupuolella uuden kaupungin suojaksi. Suurimmillaan päärakennus oli pienen linnan kokoinen, eli 400 neliötä, kolmekymmentä ikkunaa ja kymmenen uunia. Maat kartanon rakentamista varten otettiin Viikin talonpojilta, jotka saivat vastineeksi kirkon maita. Maatila sai nimekseen Wijks Ladugård, Viikin latokartano. Tilalla kasvatettiin ruista ja ohraa. Vuoden 1555 aikakirja kertoo, että tilalla oli n. 50 lehmää, n. 300 lammasta, 40 kanaa ja 12 hanhea. Kartanosaaren kapakassa helsinkiläiset joivat viinaa. Viikin Latokartano oli pitkään mm. maaherran virka-asuntona. Kartanon töistä huolehtivat muiden isäksi torpparit. Torpparien määrä lisääntyi erityisesti 1700-luvulla. Pihlajamäen alueella on asunut metsärosvoja ja tietäjäukkoja. Tarina kertoo Kaarina Maununtyttären hakeneen neuvoa lemmenhuoliinsa tietäjä-ukolta, mutta ei ollut saanut neuvoja. Paluumatkalla olivat metsärosvot hyökänneet kuninkaalisen seurueen kimppuun. Nuori ja rohkea helsinkiläiskauppias oli pelastanut Kaarinan ja ajanut rosvot tiehensä.
Link to this comment:
All Comments (0)