Finnish Warriors

Finnish warriors = Northern Spartans

Sisu + Finnish warrior genes = Simo Häyhä, Ilmari Juutilainen and Lauri Törni

Wherever has Finnish warriors stood, enemy has always been defeated!

Finland's allies when going gets rough:
Germany

Long live Finland and Germany!

A Few Finnic tribes:
The Sums/Finns = Suomalaiset
The Savonians = Savolaiset
The Tavastians/Jems = Hämäläiset
The Karelians = Karjalaiset
The Kvens( The rulers of the ancient Kvenland/Kainuu ) = Kveenit

Finnic power!

Suomen valta

Nouse, lennä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
Niiss' on suoja Suomenmaan;
Yksi mieli, yksi kieli
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, lennä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!

Suomalaisen kuokka, aura,
Kyntäneet on Suomenmaan,
Kasvoi vehnä taikka kaura,
Maa on meidän perkamaa.
Kelläs täss' ois äänen vuoro
Meidän maata johdattaa?
Nouse siis sä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!

Suomalainen yksin kesti
Ruton, näljän aikana,
Yksin miekallansa esti
Vihollisen maastansa;
Suomalain siis yksin käyköön
Käsin ohjiin onnensa.
Nouse, nouse, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!

Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auran rannat, Ruijan suu,
Siin' on, Suomalainen, mahti,
Jok' ei oo kenenkään muun;
Sillä maalla sie oot vahti,
Älä ääntäs halveksu!
Nouse, lennä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!

Kalevala, runo 48

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen,
tuosta tuumille tulevi, ajeleiksen arveloille
nuotan liinaisen kutoa, satahisen saautella.

Jopa tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi:
"Onko liinan kylväjätä, kylväjätä, kyntäjätä,
verkko valmistellakseni, satasilmä saa'akseni
kalan kurjan tappajaksi, katalan kaottajaksi?"

Löytähän vähäisen maata, paikkoa palamatointa
suurimmalla suon selällä, kahen kantosen lomassa.

Kannon juuri kaivetahan: sieltä löytyi liinan siemen
Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista.

Olipa tuhkia läjänen, koko kuivia poroja
purren puisen polttamilta, venehen kyettämiltä.
Siihen liina kylvettihin, kypenihin kynnettihin,
rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän.

Siitä silloin taimi nousi, pensi pellavas peritöin,
liina liitotoin yleni yhtenä kesäisnä yönä.

Yöllä liina kylvettihin, kuutamella kynnettihin,
perattihin, koirittihin, nyhettihin, riivittihin,
terävästi temmottihin, rotevasti rohkittihin.

Vietihin likohon liina; sai pian lionneheksi.
Nopeasti nostettihin, kiirehesti kuivattihin.

Kohta tuotihin kotihin, pian luista luistettihin,
loteasti loukuttihin, lipeästi lipsuttihin.

Hapeasti harjattihin, hämysillä häpsittihin,
joutui kohta kuontalolle, välehemmin värttinälle,
yhtenä kesäisnä yönä, kahen päivyen kesellä.

Sen sisaret kehreävät, kälykset kävylle lyövät,
veljet verkoiksi kutovat, apet ainoille panevat.

Siinäkö käpynen kääntyi, palautui painopalko,
kun sai nuotta valmihiksi, lankapaula laaituksi
yhtenä kesäisnä yönä, vielä puolessa sitäki!

Saipa nuotta valmihiksi, lankapaula laaituksi,
perältä satoa syltä, siulat seitsentä satoa.
Sen kivestivät somasti, lau'ustivat laatuisasti.

Nuoret nuotalle menevät, vanhat koissa arvelevat:
tokko tuota saatanehe, mitä mielin pyyetähän?

Ve'etähän, vennotahan, pyyetähän, pynnetähän:
ve'etähän pitkin vettä, pohetahan poiken vettä.
Saa'ahan vähän kaloja: kiiskiä kirokaloja,
ahvenia ruotaisia, särkiä sapikkahia;
ei saatu sitä kaloa, kuta vasten nuotta tehty.

Sanoi vanha Väinämöinen: "Oi on seppo Ilmarinen!
Lähtekämme itse tuonne, kera verkkojen vesille!"

Läksivät urosta kaksi, veivät verkkonsa vesille.
Yksi siula heitettihin saarehen selällisehen,
siula toinen heitettihin niittykannan niemeksehen;
nostin tuonne laaitahan vanhan Väinön valkamahan.

Pohetahan, potketahan, ve'etähän, vennätähän.
Saa'ahan kaloja kyllin: ihveniä, ahvenia,
tuimenia, taimenia, lahnoja, lohikaloja,
kaikkia ve'en kaloja: ei saa'a kaloa tuota,
kuta vasten nuotta tehty, lankapaula laaittuna.

less