Added: 2 years ago
From: Airola
Views: 7,606
Sort by time | Sort by thread (beta)

Link to this comment:

Share to:

All Comments (27)

Sign In or Sign Up now to post a comment!
  • jumalauta että hyvä!

  • Voih Härre gyyd, ku flicka laulaa välillä niin persiilleen melodian. Noh, jos kerran lähtee raiskaan tän biisin, niin tekeepä sen ainakin huolella.

  • @PispalanPoika Tästä ko. biisistä on kymmeniä eri versioita. Yleisesti tunnettu versio ei todellakaan ole ainut oikea. Kyseessä on kansanballadi, josta on todennäköisesti ollut lähes yhtä monta erilaista versiota kuin laulajaa. Kannattaa tutustua aiheeseen ennen kuin tulee nillittämään. Tai no voihan sitä nillittää, jos haluaa itsestään tehdä idiootin.

  • @mllrantanen Mahdatko edes tietää tämän sävellyksen alkuperää? Versioita voi tietty olla täällä YouTubessa vaikka kuinka, mutta levytetyt on harvassa. Minä ymmärrän kyllä, jos laulaja pysyy nuotissa, mutta tämä tylleröinen ei pysy, eikä kyse ole edes "tulkinnasta", vaan laulutaidosta. Idioottimaista on lähteä raakumaan tunnettua biisiä ilman laulunlahjoja. Sellaita sanotaan musiikin raiskaukseksi, tykkäsit asiasta hyvää tai pahaa, ei haittaa meitsii.

  • @PispalanPoika Kerroppa minulle PispalanPoika mikä on tämän kappaleen alkuperä? Jos sinä olet joskus kuullut Metrotyttöjen version, niin se ei tarkoita sitä, että se olisi ainut versio kyseisestä kappaleesta.

    Tämä on KANSANBALLADI. Jos joku on joskus tehnyt yhden version tunnetuksei, se ei tee muita versioita sen vääremmäksi. Ei niitä kaikkia versioita ole levytetty. Musiikki on ollut jo olemassa ennen YouTubea ja äänilevyteollisuutta. Tutustu hieman kansanmusiikin historiaan.

  • @mllrantanen Sävelmä on venäläinen kansansävel alunperin, johon Helismaa kirjoitti suomalaiset sanat. Mutta, jo ennen Helismaan tekstiä tätä laulua laulettiin suomessa hiukka erilaisemmin sanoin kansan keskuudessa. Kaikkia versioita ei todellakaan ole levytetty, eikä tarvitsekkaan levyttää. Tätäkään versioo ei oisi kannattanut ilimoille päästää. Minä en ainakaan ymmärrä laulamista, jos laulaja ei pysy nuotissa.

  • @PispalanPoika Kansanballadi Leskiäidin tyttäret lienee sepitetty tämän vuosisadan (1900-l) alkuvuosina. Vanhin tunnettu toisinto on vuodelta 1912. Balladi tuli yleisesti tunnetuksi sen jälkeen, kun se Toivo Kärjen ja Reino Helismaan sovittamana sekä Metro-tyttöjen laulamana levytettiin vuonna 1953.

  • @mllrantanen Tiedän. Toisekseen, minulla on ollut tämä levy jo ennen sun syntymää.

  • @PispalanPoika Tunge nyt se sun levy vaikka ahteriisi. Se ei ole ainoa oikea versio kyseisestä kappaleesta. Se, että jos laulaja ei laula melodiaa samalla tavalla kuin sinä olet tottunut kuulemaan ei tarkoita sitä, että hän ei pysyisi nuotissa. Ne ovat täysin kaksi eri asiaa.

  • @mllrantanen No niin, noh... Se on tietty totta, ettei nykyään tartte osata laulaa, eikä pysyä nuotissakaan, joten musan tekohan siinä helpottuu ja esittäjät saavat varmaan onnistumisestaan sitten oikein kunnon orkut. Ku vetää oikein perseelleen, niin se on toos kliffaa hei... Eiks´nih.

  • @PispalanPoika Perseelleen vetämisestä en tiedä. Se ei ole perseelleen vetämistä, jos vetää eri tavalla kuin aikaisemmin.

    Kyllä sinulla on täysi oikeus olla pitämättä tästä versiosta. Mutta minusta väitteesi siitä, että laulaja vetää melodiaa persiilleen on hyvin absurdi. Kansanlauluista ei ole pelkästään yhtä oikeata versiota. Nämä Metrotytöt yms. ja koulun laulukirjat ovat iskostaneet päähämme "oikean" version jostain kansanlaulusta.

  • @PispalanPoika Perseelleen vetämisestä en tiedä. Se ei ole perseelleen vetämistä, jos vetää eri tavalla kuin aikaisemmin.

    Kyllä sinulla on täysi oikeus olla pitämättä tästä versiosta. Mutta minusta väitteesi siitä, että laulaja vetää melodiaa persiilleen on hyvin absurdi. Kansanlauluista ei ole pelkästään yhtä oikeata versiota. Nämä Metrotytöt yms. ja koulun laulukirjat ovat iskostaneet päähämme "oikean" version jostain kansanlaulusta.

  • @mllrantanen Näinkin tietysti voidaan asiaa määritellä. Tietty voidaan, kuten tässä on tehty, että lauletaan paikoitellen aikas kaukana itse melodiasta. Joku tykkää tästä, mutta mii en. Minusta on kamalaa kuultavaa, kun lauletaan täysin nuotin vierestä. Se ikään kuin särähtää sävelkorvaani niin pirun raakasti, ettei voi parhaalla tahdollakaan sanoa nauttivansa sellaisesta. Sinällään rautalankaversio voi olla ihan muuten hyvä kuunneltava, kunhan laulaja pysyy nuotissa.

  • Kansanlaulujen hienous on myös se, että jokaisella laulajalla on oikeus laulaa kappaletta omalla tavallaan. Ja soisin mieluusti tämän jatkuvan myös tulevaisuudessakin. Levytetty versio ei saa jäädä ainoaksi oikeaksi versioksi.

  • @mllrantanen Tässä ollaan yhtä mieltä.

  • @mllrantanen Tässä ollaan yhtä mieltä.

  • @PispalanPoika J.H. Erkko (1849—1906) on kirjoittanut runon Tumma ja vaalea. Ei löytynyt tietoa siitä, pohjautuuko runo tähän kansanlauluun vai onko "kansanlaulu" sittenkin Erkon tekstistä mukailtu. Erkon runossa on viisitoista säkeistöä, kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä menevät näin:

  • @mllrantanen Olen kuullut aikoinaan nuokin sanat, mutta ulkoa en ole niitä koskaan opetellut. Mutta, nyt, kun laitoit nuo sanat, muistan todellakin kuulleeni ne aikoinaan. Vanhaan aikaan muutenkin kansansävelmiä laulettiin monillakin eri sanoilla, jotka kansan suussa kulki ja saivat uusia muotoja.

  • @PispalanPoika Aivan. Kansanlauluista on monia eri versioita. Tämän version ovat laulaneet Lydia Häyrynen ja Anna Toiviainen Kivennavalla 1900-luvun puolivälissä.

  • @mllrantanen Okey.

  • @PispalanPoika "Leski-äidillä kaksi tytärtä oli: tumma ja vaalea. Tytär tumma se koko kunnalle tuli kuuluksi kauneinna. Tytär vaalea kävi kirkossa sekä seuroissa uskovain. Väki vanha sen näki kiitellen, kylän nuoriso naurahtain" ------- "Tytär vaalea rukouksissa taas käänsihen Jumalaan: "Hyvin, Herra, teit, että siskon veit - hän ei totellut kuitenkaan. kellot soivatten, nuorten kantaen tummaa tyttöä hautahan. Mutta vaalea äiti raukalta vietiin - hourujen hoivalaan."
  • Pitää sanoa kuin Jone Idolssissa. Nuorena täytyy kaikkea kokeilla ja sehän ihan ok.

    Massasta jäävät vain parhaat pitemmän päälle pintaan. Heitäkin on Suomessa hyvin vähän. Vertaappa vaikka Ruotsiin: Esim ABBA, Carola Häggvist ym. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään vastaavaa.

  • Hyvässä suhteessa bändin kuvaamista ja tarinan kuljetusta. Tykkään kyllä, etenkin kun musavideo on Vereksen tämän hetken parhaasta biisistä.

  • Comment removed

  • Kauniita tyttöjä, hyvä biisi, osuva ohjaus ja menosta päätellen, joku keitti maittavat kahvit kuvauspaikalla :)

  • Pidän tästä! Hyvä video. Ensimmäinen Airolan ohjaama musiikkivideo?

    "Tämä ei ole urheiludokumentti eikä tässä esiinny Toni Yli-Jani" :D

  • Comment removed

  • Erotiikkaa.

Loading...
Alert icon
0 / 00Unsaved Playlist Return to active list
    1. Your queue is empty. Add videos to your queue using this button:
      or sign in to load a different list.
    Loading...Loading...Saving...
    • Clear all videos from this list
    • Learn more